Eläinten rooli mesopotamialaisessa Gilgamesh-eepoksessa
DOI:
https://doi.org/10.23984/fjhas.59486Keywords:
Gilgamesh, Mesopotamia, eläinsuhde, alkuihminen, villi-ihmisen domestikaatioAbstract
Gilgamesh-eepos oli yksi muinaisen Mesopotamian tärkeimmistä kirjallisista teoksista. Teos kuitenkin jatkaa lukijoittensa hämmästyttämistä yhä tänäkin päivänä, ja sitä voidaankin hyvällä syyllä pitää yhtenä tärkeimmistä läpileikkauksista muinaiseen mesopotamialaiseen ajatteluun. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen eläintutkimus onkin keskeisessä asemassa, kun pyritään selvittämään teoksen kirjoittajien eläinkuvaa ja –suhdetta. Tässä artikkelissa käydään läpi eepoksen tekemät viittaukset eläimiin. Tämän pohjalta selvitetään, millainen rooli eläimillä oli teoksen kirjoittajien ajattelussa.
Eepoksen eläinkuvasto on erittäin runsasta ja heijastaa hyvin eläinten mittaamattoman suurta arvoa ajan ihmisten elämälle. Muinainen elämä ei olisi ollut mahdollista ilman tiivistä yhteiselämää eri eläinlajien kanssa. Teos ei korkeakirjallisena teoksena kuitenkaan pelkästään kuvaile eläimiä osana ihmisten arkea, vaan heijastaa myös laajemmin ajan ihmisten eläinkuvaa sekä ymmärrystä eri lajien ominaispiirteistä ja niihin kohdistetuista asenteista. Eläimet eivät jää teoksessa myöskään pelkiksi sivustakatsojiksi, vaan jotkin lajit saavat myös narratologisesti tärkeän ja aktiivisen roolin.
Eepoksen yksi tärkeimmistä teemoista on rajankäynti ihmisyyden ja jumaluuden välillä. Tämän teeman ohessa tarkkaavaiselle lukijalle avautuu kuitenkin myös näkymä mesopotamialaiseen käsitykseen ihmisen ja eläimen käsitetyistä eroista. Gilgameshin kumppani, villimies Enkidu, nimittäin panee lukijan miettimään: miten muinaiset mesopotamialaiset ymmärsivät ihmistä ja eläintä erottavat piirteet? Voiko eron nähdä olleen tiukan binäärinen? Vai tehtiinkö tarkkaa eroa käytännössä lainkaan?
Muinaisen maailman eläinkuvan tarkempi tarkastelu auttaa löytämään teoksesta merkityksiä, jotka ajan kulttuuria ja eläinkuvaa tuntemattomalle eivät muuten avautuisi. Joissain sellaisissa kohdin, missä muinainen teksti on osittain turmeltunut, voidaan teoksen eläinkuvaa tutkimalla jopa saada selvyyttä muinaisen tekstin alkuperäisiin sanamuotoihin. Artikkeli osoittaakin, että Gilgamesh-eepoksen kielenkäytön vuosituhansia kestänyt vetovoima on suuresti riippuvaista sen laajasta eläinkuvastosta.
Downloads
Published
Issue
Section
License
When sending a manuscript the author(s) accept the digital publishing contract (please open the link and read it!). The publishing contract covers the publication of the manuscript on the digital versions of the Trace journal according to the Open Access principles and the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 license [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (NB! Changed on January 28, 2020!) The conditions allow the author to retain copyright to his/her work and anyone to copy and distribute it for free in any medium and form, changed or unchanged provided that appropriate credit to author(s) is given, a link provided to the license, and any changes are indicated. Information on copyright issues in Finland is given by Kopiosto.
Trace is a scientific journal that doesn't pursue economic gain. Instead, the purpose of the publishing contract is to acknowledge the moral rights of the author(s) to their work and make possible the distribution of results of scientific research in the Trace journal in print as well as in digital form.
The license concerning the metadata of published articles is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
More information about open science in Finland:
