Lokkien kertomisesta
Avainsanat:
eläinten kertominen, taide, lokit, eläimen esittäminen, kieli, esitystaide, empatiaAbstrakti
Eläimen kertomisen mahdollisuuksia pohtiva Voiko-tutkimushanke asetti tieteentekijöistä ja taiteilijoista koostuvan ryhmän tarkastelemaan tapoja, joilla taiteessa käsitellään ihmisen ja eläimen rajaa, myös rajan merkitystä ja olemassaoloa kyseenalaistaen. Tässä esseessä analysoin, miten Matilda Aaltosen ja Pipsa Longan teokset - tanssiesitys ja näytelmä- kertovat lokkeja ja miten tällainen eläinten kertomisen tapa haastaa perinteisiä tapoja kertoa ja nähdä eläimet ja asettaa niiden maailma ihmisyhteiskunnista erilliseksi.
Lähdeviitteet
Esitykset
Lokkijuttu. Tanssiteos. 2021. Työryhmä: Matilda Aaltonen, Taru Aho, Mia Jalerva, Riikka Lakea ja Markus Tapio. Tuotanto: Todellisuuden tutkimuskeskus. Esitykset osana Todellisuuden tutkimuskeskuksen Esityskioskia Helsingin Kauppatorilla.
fyra dagar av närhet (neljän päivän läheisyys). 2021. Näytelmä. Käsikirjoitus Pipsa Lonka. Ohjaus Susanna Airaksinen. Viirus-teatteri, Helsinki.
Kirjallisuus
Aaltola, Elisa. 2018. Empatia – Myötäelämisen tiede. Helsinki: Into.
Aaltonen, Matilda. 2020. Keitä me olemme? – Liikepraktiikka ja ruumissuhde esityksessä olento / olio / otus / eläin / eläjä. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, maisterin opinnäytetyö.
Anttila, Eeva. 2017. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 58. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. .
Despret, Vinciane. 2016. What Would Animals Say If We Asked the Right Questions? Translated by Brett Buchanan. London: University of Minnesota Press.
de Waal, Frans. 2016. Are we smart enough to know how smart animals are? London: Granta.
Engesser, Sabrina, Crane, Jodie M. S., Savage, James L., Russell, Andrew F., Townsend, Simon W. 2015. ”Experimental Evidence for Phonemic Contrasts in a Nonhuman Vocal System.” PLoS Biol 13:6: e1002171. https://doi.org/10.1371/journal.pbio.1002171
Hakala, Outimaija. 2020. “Objektin jälkeinen aika eläintaiteessa” kirjassa Me ja muut eläimet – Uusi maailmanjärjestys. Toim. Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg. Tampere: Vastapaino.
Honing H., ten Cate C., Peretz I., Trehub S. E. 2015. ”Without it no music: cognition, biology and evolution of musicality.” Phil. Trans. R. Soc. B, 370:20140088. http://dx.doi.org/10.1098/rstb.2014.0088
Ingold, Tim. 1988. ”Introduction.” Teoksessa Ingold (toim.) What is an animal? London: Unwin Hyman.
King, Stephanie L., Friedman, Whitney R., Allen, Simon J., Wittwer, Samuel, Connor, Richard C., Krützen, Michael. 2018. Bottlenose Dolphins Retain Individual Vocal Labels in Multi-level Alliances Current Biology 28:12, P1993-1999. DOI:https://doi.org/10.1016/j.cub.2018.05.013
Kokkonen, Tuija. 2017. Esityksen mahdollinen luonto – suhde ei-inhimilliseen esitystapahtumassa keston ja potentiaalisuuden näkökulmasta. Acta Scenica 48. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.
Lonka, Pipsa. 2021. neljän päivän läheisyys. Helsinki: ntamo.
Meijer, Eva. 2016. Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli. Helsinki: Art House.
Parviainen, Jaana. 2020. ”Ruumiillinen ihminen” kirjassa Ihminen kaleidoskoopissa – Ihmiskäsitysten kirjoa tutkimassa. Toim. Vilma Hänninen & Elisa Aaltola. Helsinki: Gaudeamus.
Rowlands, Mark. 2019. Can animals be persons? New York: Oxford University Press.
Ruonakoski, Erika. 2011. Eläimen tuttuus ja vieraus. Helsinki: Tutkijaliitto.
Weil, Kari. 2012. Thinking Animals. Why animal studies now? New York: Columbia University Press.
Ääri, Helinä. 2020. ”Eläviä kanoja odotellessa: broilerikanat tulevaisuuden kaunokirjallisuudessa” kirjassa Me ja muut eläimet – Uusi maailmanjärjestys. Toim. Elisa Aaltola & Birgitta Wahlberg. Tampere: Vastapaino.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Salla Tuomivaara, Matilda Aaltonen

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen Jälki -lehden verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 28.1.2020!) Ehdot antavat tekijän säilyttää tekijänoikeudet työhönsä ja kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Jälki on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Jälki -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa
