"Hän, subjektina"
Katse sikojen toimijuuteen Gustafsson&Haapojan taiteessa
DOI:
https://doi.org/10.23984/fjhas.145202Avainsanat:
muunlajinen, toimijuus, ihminen-eläinsuhde, sika, eläintuotanto, nykytaideAbstrakti
Ihmisten ja muunlajisten eläinten yhdenvertaisen yhteiselon tavoittelu on tärkeä reitti kohti kestävämpää maailmaa. Tuotantoeläimiksi kategorisoitujen eläinten toimijuuden laajeneminen tämän hetken välineellisestä asemasta kurottelee kohti yhdenvertaisuutta. Eläintuotannosta vapautuneiden eläinten turvakoteja onkin tarkasteltu paitsi eläinoikeusliikkeen viitekehyksessä, myös eläinten subjektiuden toteutumisen ja uudelleenkuvittelemisen näkökulmasta. Tässä artikkelissa etnografisen lähestymistavan informoima katseeni kiinnittyy Gustafsson&Haapoja -taiteilijakollektiivin Siat-näyttelyyn Seinäjoen taidehallilla vuonna 2021. Tarkastelen näyttelyn kolmea video- ja ääniteosta sikojen toimijuuden näkökulmasta. Erityisesti keskityn suomalaisessa eläinten turvakoti Saparomäessä tehtyyn Nimetön (Elossa) (2021) -videoteokseen, jonka on kuvannut valjailla pään päälle kiinnitetyllä kameralla turvakodin asukas, Paavo-sika. Teoksen tarjoamat näkökulmat avaavat mahdollisuuden tarkastella sian toimijuutta nykytaiteessa, eläinten turvakodeissa ja laajemmin yhteiskunnassa. Keskustelukumppanuutta analyysilleni haen muun muassa Bruno Latourin olioiden parlamentista sekä posthumanistisista ja eläinfilosofista ajattelijoista. Kriittinen eläintutkimus, etenkin Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan ajatukset eläinten turvakodeista lajienvälisten yhteisöjen visioimisen ja kokeilemisen paikkoina, tarjoaa keskeistä heijastelupintaa analyysilleni. Kysyn, (1) millaista on Gustafsson&Haapojan taiteen, erityisesti Nimetön (Elossa) -teoksen, tuottama sian toimijuus. Tämän kysymyksen jatkona tarkastelen teosta lajienvälisenä, tavoitteellisena yhteisönä taiteen kontekstissa, ja pohdin, (2) miten pyrkimys yhdenvertaisuuteen vaikuttaa sian toimijuuden laajenemiseen ja toisaalta ihmisen toimijuuteen. Analyysini pohjalta esitän, että sian toimijuuden vakavasti ottaminen avaa uusia näkymiä paitsi taidetoiminnan muutokseen ja rikastumiseen, myös eläimen subjektiviteetin rakentumiseen tulevaisuuden kestävämmässä ja oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Sanna Karimäki-Nuutinen

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen Jälki -lehden verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 28.1.2020!) Ehdot antavat tekijän säilyttää tekijänoikeudet työhönsä ja kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Jälki on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Jälki -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa
